Voin sanoa tietäväni jotain siitä mitä tunteita lapsettomuus herättää. Tiedän sen katkeruuden ja kateuden pistoksen mikä iskee kun näkee vauvamasun, kuulee että joku on raskaana tai saanut vauvan. Tiedän sen tunteen kun joku kertoo raskautuneensa tai saaneensa vauvan, eikä omasta suusta vain saa kuulumaan sitä onnittelua.
90% 20-vuotiasta kuulemma tulee raskaaksi vuoden sisällä yrityksen aloittamisesta. Meillä ei mennyt niin kuin leffoissa. Tiedän että jos vielä haluan toisen lapsen niin se on tehtävä nyt, koska myöhemmin mahdollisuuteni raskautua ovat vieläkin vähäisemmät.
Tieto herättää ristiriitaisia tunteita. Raskaus ja synnytys ovat niin luonnollisia asioita että sellaisen tunteen haluaisi kokea vielä toisen kerrankin. Samalla ajattelen kumminkin että olen vielä nuori. Haluan valmistua koulusta ja mennä töihin. Ajatus että olisin kahden lapsen äiti tuntuu todella vieraalta. Raskaus ja synnytys kumminkin houkuttelisivat.
Vauvamasun näkeminen saa aikaan vieläkin minussa pienen pistoksen, enkä usko että se hellittää ikinä kokonaan. Asian kanssa on vain opittava elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti